Näin haet tietoa: Valitse luotettava lähde

Luotettavuus

• Kuka on tiedon tuottaja tai tekijä? Onko hän juuri tämän aiheen asiantuntija? 

 Objektiivisuus

• Edustaako tiedon tuottaja jotakin aatetta tai intressiryhmää?
• Fakta vai mielipide?

Ajantasaisuus

• Onko tieto riittävän tuoretta? Onko julkaisuajankohta tiedossa?

Kattavuus

• Onko aihetta käsitelty riittävän laajasti ja monipuolisesti? Puuttuuko jokin näkökulma aiheeseen?

Kohderyhmä ja tarkoitus

• Kenelle tieto on tarkoitettu? Alan ammattilaisille ja asiantuntijoille vai suurelle yleisölle? 
• Miksi lähde on julkaistu?
• Minkälaista tietoa sinun pitäisi ammattikorkeakouluopiskelijana käyttää?

Tiedon alkuperä

• Onko joku tarkistanut eli toimittanut sisältöä? Voitko itse tarkistaa tiedon toisesta lähteestä?
• Onko käytetyt lähteet ilmoitettu?
• Vältä toisen käden tietoja. Etsi alkuperäinen lähde.

Internet-lähteiden arvioinnissa pätevät samat kriteerit kuin muidenkin lähteiden arvioinnissa (vasemmalla). Nettilähteiden kohdalla kannattaa kuitenkin kiinnittää erityistä huomiota alla oleviin asioihin.

Googlella löytyy kaikki?

• Iso osa netin sisällöstä ei ole saavutettavissa Googlella.
• Hakutulokset eivät ole kaikille samat. Sinulle näytetään aiempaan netinkäyttöösi perustuvia tuloksia.
• Paras lähde ei ehkä ole hakutuloksessa ensimmäisenä.

Netin avoimuus

• Hieno juttu, kuka tahansa voi luoda sivuston. Mutta: netissä olevaa sisältöä ei toimiteta eikä tarkisteta samaan tapaan kuin esimerkiksi luotettavien kustantajien julkaisemien kirjojen ja lehtien sisältöä.
• Viranomaisten ja tunnettujen organisaatioiden ylläpitämät sivustot ovat luotettavimpia.

Sisältö

• Mikä on sivuston tarkoitus? Tiedonvälitys vai myynti ja mainostaminen?

Ajantasaisuus

• Koska sivustoa viimeksi päivitetty?

Pysyvyys

• Sivustoja tulee ja menee. Kuinka todennäköistä on, että käyttämäsi tieto tai sivusto pysyy saatavilla?

Tiedon alkuperä

• Löydätkö mainintaa tekijästä tai julkaisijasta?
• URL-osoite voi antaa tietoa sivun ylläpitäjästä.
• Tekijän yhteystiedot: johtavatko asiantuntijaorganisaation, korkeakouluun vai kaupalliseen organisaatioon?

Tekoälytyökalut

• Eivät aina edes pysty tekemään hakuja Internetistä, vaan generoivat tekstiä omasta koulutusdatastaan.
• Saattavat keksiä lähteitä, joita ei ole olemassakaan.
• Jos saat tekoälytyökalun avulla vinkin lähteestä, etsi aina käsiisi alkuperäinen lähde ja arvioi sen luotettavuutta.
• Lue lisää tekoälytyökaluista oppaamme osiosta Tekoäly tiedonhaussa.

Tekijänoikeudet

• Koskevat myös netissä julkaistua aineistoa!
• Lisätietoa:
  • Kopiraittilan korkeakoulu
  • Kopiosto
  • ImagOA: avoin tiede ja kuvien käyttö

1. Ammatillinen tieto, kuten ammatillisten järjestöjen tai asiantuntijaorganisaatioiden julkaisut (esim. Suomen yrittäjät, Palvelualojen ammattiliitto, Kiinteistöliitto), ammattiryhmien edustajien haastattelut tai esimerkiksi oman työpaikan kokemusperäinen tieto.

2. Viralliset tiedonlähteet, kuten viranomaisten julkistamat tilastotiedot ja tutkimukset. Esim. Tilastokeskus, Työterveyslaitos tai Evira.

3. Tieteelliset tutkimukset, väitöskirjat ja tutkimusartikkelit, joissakin tapauksissa pro gradu-tutkielmat. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyöt eivät sinänsä sovi lähteiksi, mutta voit saada niistä ideoita oman työsi aiheeksi, vinkkejä sopivien metodien käyttöön ja töiden lähdeluetteloista voit löytää hyviä lähteitä.

• Lähteiden käytöstä täytyy kertoa asianmukaisesti. Haaga-Helian ohjeet raportointiin ja lähdemerkintöihin näet Haaga-Helian verkkosivuilta .
• Lähdeviittaamisen tueksi -opas
• Lähdeviitteiden ja lähdeluettelon teossa auttaa Mendeley-viitteidenhallintaohjelma