Tekoälytyökalut ovat tulleet vauhdilla myös opiskelijan työkalupakkiin. Tälle sivulle on koottu joitakin näkökulmia tekoälyn hyödyntämisestä tiedonhaussa. Sivulla mainitut työkalut ovat esimerkkejä, eivät kirjaston antamia suosituksia. Käytä työkaluja oman harkintasi perusteella. Noudata aina oman opettajasi ohjeita sekä Haaga-Helian yleisiä ohjeita tekoälyn käytöstä .
Generatiiviset tekoälytyökalut
ChatGPT ja Microsoft Bing ovat esimerkkejä keskustelevista tekoälytyökaluista, jotka vastaavat kysymyksiin, tekevät käännöksiä ja luovat tekstejä, ohjeita ja ohjelmointikoodia eri tarpeisiin.
Miten hyödyntää tiedonhaussa?
Tekoäly on tukiäly. Siitä on eniten hyötyä, kun jo tunnet aihetta ja pystyt arvioimaan tekoälyn tuottamaa tekstiä. Tiedonhaun avuksi voit esimerkiksi
- pyytää ideoimaan hakusanoja aiheestasi
- saada uusia näkökulmia aiheestasi
Ymmärrä rajoitukset
- Voivat olla apuna, mutta eivät yksinään riitä opiskelijan tiedonhauissa
- Maksuton ChatGPT ei pysty hakemaan tietoa netistä. Sen koulutusmateriaali ja siten tietämys maailmasta päättyy syyskuuhun 2021. Maksullisen ChatGPT Plus -version Bing-lisäosalla (plug-in) ja Edge-selaimeen integroidulla Bingillä tekoäly pystyy hyödyntämään myös nettihakuja vastauksensa tuottamisessa.
- Tarkista muista lähteistä, että tekoälyn tuottama tieto pitää paikkansa. Tekoäly tuottaa myös vajavaista ja vääristynyttä informaatiota sekä ihan täyttä puppua.
- Tekoälyä ei kannata pyytää tuottamaan tekstiviitteitä tai lähdeluetteloa, sillä
- sen tuottamia lähteitä ei välttämättä ole olemassakaan
- se voi keksiä tekstiviitteisiin sivunumeroita, joilta tekstissä referoitua sisältöä ei löydy
- Vaikka AI-työkalun antama lähde (nettisivu, artikkeli tms.) on olemassa, se ei välttämättä ole hyvä lähde käyttää korkeakouluopinnoissa. Muista lähdekritiikki!
- Ota huomioon tekijänoikeuskysymykset, kun syötät työkaluihin omia ja erityisesti muiden kirjoittamia tekstejä. Tiedätkö, miten palvelu käsittelee syöttämääsi dataa?
- Tiedätkö, miten palvelu käyttää kirjautumisen yhteydessä antamiasi henkilötietoja?
Akateemiseen tiedonhakuun erikoistuneet työkalut
Opiskelijoille ja tutkijoille on kehitetty myös erikseen tutkimusjulkaisujen hakuun tarkoitettuja AI-työkaluja. Työkalu voi perustua perinteiseen sanahakuun (esimerkiksi Semantic Scholar ) tai haun lähtökohdaksi annetaan esimerkiksi artikkeli, sen otsikko, tiivistelmä tai osoite. Työkalut etsivät lisää aiheeseen liittyviä artikkeleita ja esittävät artikkeleiden välisiä yhteyksiä ja viittaussuhteita. Jotkin työkalut esittävät hakutulosten välisiä suhteita visuaalisina karttoina (mm. ResearchRabbit , Connected Papers ja Open Knowledge Maps ), auttavat tekstin keskeisten aiheiden tunnistamisessa ja määrittelyssä (esimerkiksi Keenious ) tai luovat sisällöstä lyhyitä tiivistelmiä ja ideoivat aiheesta tutkimuskysymyksiä (esimerkiksi Elicit ).
Jos kokeilet, ota työkalujen käytössä huomioon
- Palvelujen kattamien aineistojen laajuus ja alakohtaiset painotukset vaihtelevat.
- Toimivat yleensä parhaiten englannin kielellä.
- Kaikki löydetyt lähteet eivät ole avoimesti saatavilla. Voit joutua etsimään kokotekstiä esimerkiksi HH Finnan artikkelihaun avulla. Hakutuloksissa on myös maksullisia aineistoja.
- Saattavat edellyttää kirjautumista. Kannattaa selvittää, miten tietojasi käsitellään.
- Osa maksullisia tai tarjoaa maksullisena lisäominaisuuksia ilmaisversioon verrattuna.
- Ota huomioon tekijänoikeuskysymykset, kun syötät työkaluihin omia ja erityisesti muiden kirjoittamia tekstejä. Tiedätkö, miten palvelu käsittelee syöttämääsi dataa?
- Näidenkin työkalujen tuotoksia on syytä arvioida kriittisesti ja tarkistaa. Esimerkiksi artikkeleista luodut tiivistelmät eivät välttämättä kuvaa sisältöä oikein.
- Myös perinteisissä tietokannoissa on tekoälyyn perustuvia toimintoja, esimerkiksi suosittelutoiminnot. Uusia tekoälytoimintoja on tietokantoihin varmaankin tulossa lisää, niitä kannattaa pitää silmällä.
Lisää työkaluja ja niiden vertailuja löytää hakemalla netistä esimerkiksi hakusanoilla "AI research tools". YouTubesta voi etsiä eri työkalujen esittelyjä.
