Skip to Main Content

Lähdeviittaamisen tueksi: Tekstiviitteet ja lähdeluettelo: tee näin

Viittausesimerkkejä on päivitetty tammikuussa 2024 Haaga-Helian opinnäytetyökoordinaattorien tekemien linjausten mukaisesti.

Lähdemerkinnät kuntoon 1-2-3

Lähteisiin viittaaminen koostuu kahdesta osiosta: lähdeviitteistä (tekstiviite, in-text reference, citation) ja lähdeluettelosta (kirjallisuusluettelo, bibliography). Lähdeviite ohjaa työn lopussa olevaan lähdeluetteloon, jossa on lähteestä tarkemmat tiedot. Lähdeviitteen ja lähdeluettelomerkinnän muotoon vaikuttavat mm. tekijöiden määrä, lähdetyyppi ja se, viittaatko yhteen vai useampaan virkkeeseen tekstissäsi.

1. Aloita valitsemalla lähteen tyyppi

Eri lähdetyyppien esimerkeissä tekstiviittaukset on annettu muodossa, jolla viitataan yhteen virkkeeseen. Esimerkit ovat muotoa

 

2. Muokkaa lähdemerkintää kaikkia lähdetyyppejä koskevien periaatteiden mukaan

Alla kohdassa Yleisiä ohjeita kaikille lähdetyypeille ovat ohjeet näihin yleisiin periaatteisiin:

  • Viittaaminen yhteen tai useampaan virkkeeseen
  • Viittaaminen useaan eri lähteeseen samassa virkkeessä tai kappaleessa
  • Tekijöitä 1, 2, 3–5, 6 tai enemmän
  • Lähteen henkilötekijää ei tiedetä
  • Useampi lähde samalta tekijältä samana julkaisuajankohtana
  • Toimitetut teokset
  • Lähteen julkaisuvuotta ei tiedetä
  • Lähteenä teksti, jossa viitataan toiseen tekstiin
  • Lähdettä ei ole kirjoitettu latinalaisin tai skandinaavisin kirjaimin
  • Tutkimusaineisto vai lähdeaineisto

3. Järjestä lähteet lähdeluetteloon

Lähdeluettelon paikka on tekstin ja liitteiden välissä. Lähteet luetellaan lähdeluettelossa aakkosjärjestyksessä tekijän sukunimen mukaan (tai tekijän puuttuessa julkaisijan mukaan). Huomaa, että lähdeluetteloon merkityn yksittäisen lähteen tekijöitä ei aakkosteta, ne ilmoitetaan aina siinä järjestyksessä kuin ne ovat julkaisussa. Muiden kuin suomenkielisten lähteiden artikkelit (esim. a, an, the, en, ett) eivät vaikuta aakkostukseen.

Tämän oppaan ohjeista

Tässä oppaassa annetut viittausesimerkit soveltavat Haaga-Helian raportointiohjeita, jotka on julkaistu Opiskelijan omilla sivuilla. Ohjeissa on kuvattu pääsäännöt lähdemerkintöjen tekoon. Tiedon julkaisemisen tavat muuttuvat ja uusia lähdetyyppejä tulee jatkuvasti lisää. Siksi yksiselitteisiä ohjeita ei voi antaa jokaiselle lähteelle. Ohjeistusta voi joutua soveltamaan. Lähdemerkinnöissä on oleellista, että

  • viite on yksiselitteinen
  • tekstiviitteen ja lähdeluettelon pääsanat vastaavat toisiaan
  • lähdeluettelon merkintä yksilöi lähteen, jolloin se on lukijan löydettävissä.

Noudata valitsemaasi merkintätapaa johdonmukaisesti. Kun tekstiä arvioidaan, ohjaajan tulisi pitää valittua tapaa oikeana, mikäli pääsäännöt toteutuvat. Jos olet epävarma lähteen merkitsemistavasta, kannattaa aina tarkistaa ohjaajalta, että hän on samaa mieltä ratkaisusta, johon olet päätynyt.

Lähdemerkintöjä voi Haaga-Heliassa tehdä myös Mendeley-viitteidenhallintaohjelman viittaustyylillä Cite Them Right - Harvard.

Yleisiä ohjeita kaikille lähdetyypeille

Viittaus tekstisi yhteen virkkeeseen Viittaus moneen virkkeeseen tekstissäsi

Tekstiviittaus on osa virkettä, jossa referoit omin sanoin lähdetekstin ajatuksen.

Piste virkkeen ja tekstiviittauksen jälkeen.

Huomaathan, että kappaleen ei tarvitse päättyä tekstiviitteeseen, jos kappaleen lopussa on omaa pohdintaasi (esimerkki 2).

Huolehdi siitä, että lukija pystyy erottamaan, mikä osa kappaleesta referoi lähdetekstiä ja mikä osa on omaa tekstiäsi.

Tekstiviittaus on erillinen virke referoidun tekstin lopussa.

Piste virkkeen jälkeen. Myös tekstiviitteeseen lisätään piste (sulkeiden sisään).

Huomaathan, että kappaleen ei tarvitse päättyä tekstiviitteeseen, jos kappaleen lopussa on omaa pohdintaasi (esimerkki 2).

Huolehdi siitä, että lukija pystyy erottamaan, mikä osa kappaleesta referoi lähdetekstiä ja mikä osa on omaa tekstiäsi.

Esimerkki 1.

Työilmapiiriongelmien hoitoon on suositeltu ulkopuolisen konsultin käyttöä (Aro 2018, 168).

Esimerkki 2.

Aro (2018, 168) on suositellut työilmapiiriongelmien hoitoon ulkopuolisen konsultin käyttöä. Tässä opinnäytetyössä pyritään arvioimaan työilmapiiriongelmien ratkaisukeinojen vaikuttavuutta.

Esimerkki 1.

Aro suosittelee työilmapiiriongelmien hoitoon ulkopuolisen konsultin käyttöä. Organisaation ulkopuolinen työyhteisökonsultti pystyy toimimaan neutraalisti ja hänellä on paljon kokemusta toimivista ratkaisukeinoista. Ilman ulkopuolista apua työyhteisö voi jumiuttaa konfliktitilannetta yrittämällä ratkaisua samoilla keinoilla kuin työyhteisössä on ollut tapana. (Aro 2018, 168.)

Esimerkki 2.

Työilmapiiriongelmien hoitoon on suositeltu ulkopuolisen konsultin käyttöä. Organisaation ulkopuolinen työyhteisökonsultti pystyy toimimaan neutraalisti ja hänellä on paljon kokemusta toimivista ratkaisukeinoista. (Aro 2018, 168.) Tässä opinnäytetyössä pyritään arvioimaan muutamien yleisesti käytettyjen ratkaisukeinojen vaikuttavuutta.

 

Lähteet aakkostettuina tekijän nimen mukaan; erotetaan toisistaan puolipisteellä.

Lähdeluettelon merkintä Tekstiviite

Kynälä, A., Virtanen, O., Metsälä, P., Korhonen, T., Nikkari, U. & Smith, E. 2018. Ohjekirja opinnäytetyön tekijälle. Kotikustannus. Vaasa.

Pears, R. 2019. Cite them right: The essential referencing guide. Red Globe Press. Lontoo.

 

(Kynälä ym. 2018, 20; Pears 2019, 65­­­–69)

 

Lähdeviitteen muotoon vaikuttaa teoksen tekijöiden määrä alla olevan taulukon mukaisesti. Nämä esimerkit ovat kirjalähteistä. Muissa lähdetyypeissä noudatetaan tekijöiden ilmoittamisen osalta samaa tapaa. Tekijät ilmoitetaan siinä järjestyksessä, jossa ne ovat julkaisussa.

Lähdeluettelon merkintä

Tekstiviite  
Pears, R. 2019. Cite them right: The essential referencing guide. 11. painos. Red Globe Press. Lontoo.

(Pears 2019, 65­­­–69)
tai
Pearsin (2019, 65­­­–69) mukaan ...

Yksi tekijä.
Knüpfer, S. & Puttonen, V. 2018. Moderni rahoitus. 10. uudistettu painos. Alma Talent. Helsinki.

(Knüpfer & Puttonen 2018, 17)
tai
Knüpfer ja Puttonen (2018, 17) esittävät ...

Kaksi tekijää.

Kalliokoski, S., Karvetti, K. & Ratsula, N. 2023. Tavoitteena eettisesti kestävä työelämä. Kauppakamari. Helsinki.

(Kalliokoski, Karvetti & Ratsula 2023, 38)

tai

Tämä johtuu Kalliokosken, Karvetin ja Ratsulan (2023, 38) mukaan siitä, että…

35 tekijää, ensimmäisen kerran viitattaessa.
Kalliokoski, S., Karvetti, K. & Ratsula, N. 2023. Tavoitteena eettisesti kestävä työelämä. Kauppakamari. Helsinki.

(Kalliokoski ym. 2023, 38)

tai

Kalliokoski ja muut (2023, 38) ovat havainneet, että...
 

Leipätekstissä ei suositella lyhenteiden  käyttöä.

35 tekijää, ensimmäisen kerran jälkeen viitattaessa.

 

 

Kynälä, A., Virtanen, O., Metsälä, P., Korhonen, T., Nikkari, U. & Smith, E. 2018. Ohjekirja opinnäytetyön tekijälle. Kotikustannus. Vaasa.

(Kynälä ym. 2018, 20)

tai

Kynälä ja kumppanit (2018, 20) ehdottavat lisäksi ...

Leipätekstissä ei suositella lyhenteiden  käyttöä.

6 tai useampia tekijöitä

Kun lähteen henkilötekijää ei tiedetä, käytetään julkaisijan (esim. yritys tai organisaatio) nimeä.

Lähdeluettelon merkintä Tekstiviite
Oikeusministeriö 2019. Demokratiapoliittisen toimintaohjelman loppuraportti. Oikeusministeriö. Helsinki. (Oikeusministeriö 2019, 20­­­–21)

Jos samalta organisaatiolta on useampia lähteitä, ks. kohta Useampi lähde samalta tekijältä.

Huom! Jos lähteelle ei löydy henkilötekijää eikä julkaisijaa/organisaatiotekijää, harkitse tarkkaan, kannattako lähdettä lainkaan käyttää.

 

Jos tekijältä tai tekijöiltä on useampi lähde samalta julkaisuvuodelta, erotellaan lähteet toisistaan liittämällä vuosilukuun pieni kirjain (a, b, c, ...) siinä järjestyksessä, jossa niihin viitataan tekstissä.

Lähdeluettelon merkintä Tekstiviittaukset

Kananen, J. 2018a. Digimarkkinointi ja sosiaalisen median markkinointi. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Jyväskylä.
Kananen, J. 2018b. Blogi yrityksen strategisessa viestinnässä. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Jyväskylä.
Kananen, J. 2018c. Strateginen sisältömarkkinointi. Miten onnistun verkkosivujen ja sosiaalisen median sisällöntuotannossa?. Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Jyväskylä.

Lähteissä, joissa ilmoitetaan vuoden sijasta päivämäärä, on harvoin tarpeen erottaa lähteitä tällä tavalla. Esimerkiksi:

Soljanlahti, M. 30.8.2021. Tekoja Itämeren iloksi. Marttaliiton blogi. Luettavissa: https://www.martat.fi/blogit/tekoja-itameren-iloksi/. Luettu: 10.5.2022.
Soljanlahti, M. 14.09.2021. Martat-sovellus helpottaa ruokahävikin vähentämistä. Marttaliiton blogi. Luettavissa: https://www.martat.fi/blogit/martat-sovellus-helpottaa-ruokahavikin-vahentamista/. Luettu: 14.4.2022.

 

Lähteissä, joiden julkaisuvuotta ei tiedetä, kannattaa erottaa s.a. -lyhenne ja a, b, c, ... -merkintä selkeyden vuoksi toisistaan välilyönnillä. Esimerkiksi:

Työterveyslaitos s.a. a. Tietotyön työympäristöt. Luettavissa: https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/tietotyon-tyoymparistot. Luettu 1.12.2023.

Työterveyslaitos s.a. b. Stressi ja työuupumus. Luettavissa: https://www.ttl.fi/teemat/tyohyvinvointi-ja-tyokyky/stressi-ja-tyouupumus. Luettu 1.12.2023.

(Kananen 2018a, 5)
(Kananen 2018b, 16­­­–20)
(Kananen 2018c, 10)

 

(Soljanlahti 30.8.2021)

(Soljanlahti 14.9.2021)

 

 

 

(Työterveyslaitos s.a. a)

(Työterveyslaitos s.a. b)

Toimitettu teos (kokoomateos) koostuu usean eri tekijän itsenäisistä teksteistä, esimerkiksi luvuista tai artikkeleista. Tekstiviitteeseen merkitään yksittäisen luvun tai artikkelin tekijä(t). Lähdeluettelossa on mainittava yksittäisen artikkelin tai luvun tietojen lisäksi vähintään kokoomateoksen toimittajat ja kokoomateoksen nimi. Merkinnän muotoon vaikuttaa lähteen tyyppi, kuten toimitettu e-kirja tai painettu kirja.

Esimerkkejä toimitettujen teosten lähdemerkinnöistä

Kun lähteen julkaisuvuotta ei tiedetä, käytetään merkintää s.a. (sine anno, puuttuu vuosi). Esimerkissä verkkosivu, jonka julkaisuaikaa ei tiedetä.

Lähdeluettelon merkintä Tekstiviite

Työterveyslaitos s.a. Työhyvinvointi. Luettavissa: https://www.ttl.fi/tyoyhteiso/tyohyvinvointi/. Luettu: 19.11.2019.

(Työterveyslaitos s.a.)

Huom! Tätä viittaustapaa ei suositella.

Pyri käyttämään alkuperäistä lähdettä (primäärilähdettä). Jos joudut käyttämään sekundäärilähdettä (toissijaista lähdettä), jossa viitataan alkuperäiseen lähteeseen, tee viittaus vain käyttämääsi sekundäärilähteeseen ja merkitse vain se lähdeluetteloon.

Esimerkissä Lacoste on primäärilähde, kirjoittaja on käyttänyt sekundäärilähdettä Jaring & Bäck.

Lähdeluettelon merkintä Tekstiviittaus
Jaring, P. & Bäck, A., 2017. How researchers use social media to promote their research and network with industry. Technology Innovation Management Review, 7, 8, 2. 3239.

Lacosten tutkimuksessa selvisi, että myyntipäälliköt kokivat sosiaaliseen mediaan kuuluvan avoimuuden ja kilpailijoiden läsnäolon esteeksi sosiaalisen median käytölle työssään (Jaring & Bäck 2017, 34).

tai

Lacosten (2015, teoksessa Jaring & Bäck 2017, 34) tutkimuksessa selvisi, että myyntipäälliköt kokivat sosiaaliseen mediaan kuuluvan avoimuuden ja kilpailijoiden läsnäolon esteeksi sosiaalisen median käytölle työssään.

Lähteen tiedot translitteroidaan, muuten viitataan normaaliin tapaan.

Lähdeluettelon merkintä Tekstiviite

Dzalosinskij, I. M. & Pilgun, M. A. 2019. Sovremennyj mediatekst : osobennosti sozdania i funkcionirovania : ucebnik dla vuzov. Ûrait. Moskova.

Alun perin:

Дзялошинский, И. М. & Пильгун, М. А. 2019. Современный медиатекст : особенности создания и функционирования : учебник для вузов. Юрайт. Москва.

(Dzalosinskij & Pilgun 2019, 19)

 

Huomaa ero tutkimusaineistona (tutkimuksen kohdeaineistona) käytettävän aineiston ja lähteenä käytettävän aineiston välillä. Empiirisessä osuudessa tutkimusaineistona olevaa, itse keräämääsi aineistoa (haastattelut, analysoitavat mainokset, verkkokeskustelut tms.) ei merkitä lähdeluetteloon, vaan ne esitellään työssä muulla tarkoituksenmukaisella tavalla.

Huom! Lähdemerkintä tarvitaan, jos käytät tutkimusaineistona muiden keräämää aineistoa (sekundäärinen tutkimusaineisto, esimerkiksi avoin data). Ohje muiden keräämään tutkimusaineistoon viittamisesta.

Elektroniset lähteet ja internet

Tekijä(t) Julkaisuvuosi. Artikkelin nimi. Lehden nimi, vuosikerta (engl. Volume), lehden numero, sivu(t).

 

Lähdeluettelon merkintä Tekstiviite
Kumar, V. 2017. Integrating theory and practice in marketing. Journal of Marketing, 81, 2, s. 1–7.

(Kumar 2017, 3)

  • Tekstissä viittaus artikkelin kohtaan sivulla 3.

Aparicio, S. T., Aparicio, T. & Costa, C. 2019. Data Science and AI: Trends Analysis. 14th Iberian Conference on Information Systems and Technologies (CISTI), Coimbra, s. 1–6.

(Aparicio, Aparicio & Costa 2019)

  • Tekstissä viittaus koko artikkeliin.

 

Tekijä Päivämäärä. Otsikko. Blogin nimi. Blogi. Luettavissa: osoite hyperlinkkinä. Luettu: päivämäärä.

Lähdeluettelon merkintä

Tekstiviite

Kokkonen, J. 28.5.2019. Jääkiekko: lilliputista kansalliseksi kuningaspeliksi. Liikuntatieteellisen seuran blogi. Luettavissa: https://www.lts.fi/liikunta-tiede/artikkelit/jaakiekko-lilliputista-kansalliseksi-kuningaspeliksi. Luettu: 25.11.2019.

(Kokkonen 28.5.2019)

Tekijä(t) Julkaisuvuosi. Teoksen nimi. Painos (jos se ei ole ensimmäinen). Julkaisija. Julkaisijan kotikaupunki. E-kirja/Äänikirja. Luettu:/Kuunneltu: päivämäärä.

Opinnäytetyöohjeen mukaan http-osoite ja päivä, jolloin lähdettä luettiin, annetaan vain avoimessa verkossa oleviin lähteisiin. Koska osa e-kirjoista on jatkuvasti päivittyviä, on perusteltua merkitä e-kirjoihin aina päivämäärä, jolloin lähdettä on luettu.

E-kirjoissa ja äänikirjoissa ei aina ole sivunumeroita, joihin viitata tai sivunumerointi vaihtelee esimerkiksi käytettävän laitteen tai valitun fonttikoon mukaan. Tällöin voit merkitä viittauksen esimerkiksi luvun numeroon tai nimeen. Jos esimerkiksi e-kirjan lukija näyttää kirjassa etenemisen prosenttilukuna, voi myös sitä käyttää. Tärkeintä on, että tekstisi lukijan on mahdollista löytää lähteenä käytetty kohta.

Lähdeluettelon merkintä Tekstiviite

E-kirja, jossa on sivunumerot

Tienari, J. & Meriläinen, S. 2021. Globaali johtaminen ja talous. 5. uudistettu painos. Alma Talent. Helsinki. E-kirja. Luettu: 12.11.2021.

Artikkeli toimitetussa teoksessa e-kirjana

Snitzer, A. 2020. Cruise line revenue management. Teoksessa Szende, P. (toim.). Hospitality revenue management. Concepts and practices, s. 367–402. Apple Academic Press. Palm Bay. E-kirja. Luettu: 15.9.2021. 

(Tienari & Meriläinen 2021, 109–110)

 

 

(Snitzer 2020, 380)

E-kirja, jossa ei sivunumeroita

Antola, M. 2019. Työaikalain soveltaminen käytännönläheisesti. Kauppakamari. Helsinki. E-kirja. Luettu: 20.11.2019.

Luku tai artikkeli kokoomateoksessa; e-kirja, jossa ei sivunumeroita

Alasoini, T. 2021. Työntekijöiden muuttuva rooli työelämän kehittämispuheessa. Teoksessa Kettunen, P. (toim.). Työntekijän osallisuus. Mitä se on ja mitä sillä tavoitellaan, luku 2. Gaudeamus. Helsinki. E-kirja. Luettu: 15.9.2021.

  • Lähteenä on Alasoinin kirjoittama luku 2 "Työntekijöiden muuttuva rooli työelämän kehittämispuheessa" kokoomateoksessa "Työntekijän osallisuus. Mitä se on ja mitä sillä tavoitellaan". Kokoomateoksen toimittaja on Kettunen.
  • Lähdeluettelomerkinnässä ilmoitetaan luvun sijainti kokoomateoksessa luvun numerolla, koska sivunumeroita ei ole.

 

 

(Antola 2019, luku 3.3)

 


(Alasoini 2021, alaluku Osallistuminen oikeutena ja velvollisuutena)

  • Kirjoittaja viittaa tekstissään kokoomateoksen luvun 2 alalukuun "Osallistuminen oikeutena ja velvollisuutena".
  • Koska e-kirjassa ei ole sivunumeroita eikä numeroituja alalukuja (esim. 2.3.), tekstiviitteessä voi käyttää alaluvun otsikkoa.

 

Äänikirja

Lindgren, J., Mokka, R., Neuvonen, A. & Toponen, A. 2019. Digitalisaatio: Murroksen koko kuva. Tammi. Helsinki. Äänikirja. Kuunneltu: 12.11.2021.

(Lindgren, Mokka, Neuvonen & Toponen 2019, luku 7)

Tekijä(t) julkaisuvuosi. Verkkosivun otsikko. Luettavissa: osoite hyperlinkkinä. Luettu: päivämäärä.

Lähdeluettelon merkintä Tekstiviite

Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry. s.a. Ruokahävikki. Luettavissa: https://www.mara.fi/toimiala/vastuullisuus/ruokahavikin-vahentaminen.html. Luettu: 25.11.2019.

(Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry s.a.)

Tilastokeskus 2018. 40-44-vuotiaat korkeimmin koulutettuja 2017. Luettavissa: https://www.stat.fi/til/vkour/2017/vkour_2017_2018-11-02_tie_001_fi.html. Luettu: 28.6.2019. (Tilastokeskus 2018)

Huom! Jos lähteelle ei löydy henkilötekijää eikä julkaisijaa/organisaatiotekijää, harkitse tarkkaan, kannattako lähdettä lainkaan käyttää. Tekijää voi joutua etsimään esimerkiksi nettisivun alareunasta. Esim. MaRa ry:n sivut:

Tekijä(t) julkaisuvuosi. Työn nimi. Opinnäytetyön tyyppi (esim. amk-opinnäytetyö, pro gradu -tutkielma, väitöskirja). Yliopiston tai korkeakoulun nimi, Koulutusohjelma tai laitos. Luettavissa: osoite hyperlinkkinä. Luettavissa: päivämäärä.

Huom! Opinnäytetöiden käyttökelpoisuudesta lähdemateriaalina kannattaa keskustella ohjaajan kanssa. Joskus niiden käyttö voi olla perusteltua, esimerkiksi kun esittelet aiemmin tehtyjä töitä aiheestasi. Käytä amk-opinnäytteitä tai pro gradu -tutkielmia varsinaisen tietoperustan lähteinä erittäin harkiten.

Lähdeluettelon merkintä Tekstiviite
Kataja, T. 2017. Blogging and expert image. Ylempi AMK-opinnäytetyö. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu, Degree Programme in Communication Management. Luettavissa: http://www.urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2017111016892. Luettu: 16.4.2020. (Kataja 2017, 8)

Tamminen, T. 2019. Ammattikorkeakoulujen lehtoreiden kokemuksia itsensä johtamisesta. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto, korkeakouluhallinnon ja -johtamisen maisteriohjelma. Luettavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:tuni-201907152595. Luettu: 17.4.2020.
(Tamminen 2019, 11-12)
Meriläinen, M. 2020. Kohti pelisivistystä : nuorten digitaalinen pelaaminen ja pelihaitat kotien kasvatuskysymyksenä. Väitöskirja. Helsingin yliopisto, kasvatustieteellinen tiedekunta. Luettavissa: https://helda.helsinki.fi/handle/10138/309143. Luettu: 17.4.2020. (Meriläinen 2020, 30)

Avoimesti verkossa julkaistu PDF- tai muun tyyppinen tiedosto, joka vastaa ulkoasultaan kirjaa tai raporttia. Viitataan samoin kuin kirjoihin:

Tekijä(t) julkaisuvuosi. Teoksen nimi. Julkaisusarjan nimi ja numero (jos julkaistu julkaisusarjassa). Julkaisija. Julkaisijan kotikaupunki. Luettavissa: osoite hyperlinkkinä. Luettu: päivämäärä.

Lähdeluettelon merkintä

Tekstiviite

Jänkälä, S. 2019. Matkailun toimialaraportti. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja. 2019:3. Työ- ja elinkeinoministeriö. Helsinki. Luettavissa: http://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161292/TEM_3_2019_Matkailun_toimialaraportti.pdf. Luettu: 4.9.2019.

(Jänkälä 2019, 51)

Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 2019. Suomalaiset matkailijat Virossa. Matkailu- ja Ravintolapalvelut MaRa ry. Helsinki. Luettavissa: https://www.mara.fi/media/toimiala/toimiala/suomalaiset-virossa-syyskuu-elokuu-2019.pdf. Luettu: 18.11.2019.

(Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy 2019)

Luku tai artikkeli kokoomateoksessa

Kuikkaniemi, A. & Laakso, T. 2023. XR-pedagogiikkaa luokkahuoneeseen. Teoksessa Drake, M. & Kärkkäinen, O. (toim.). Kokeillen kohti opetuksen XR-sisältöjä, s. 97–111. Haaga-Helia julkaisut 12/2023. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Helsinki. Luettavissa: https://www.theseus.fi/handle/10024/802614. Luettu 10.3.2024.

(Kuikkaniemi & Laakso, 102)

Tekijä(t) Päivämäärä. Podcast-jakson nimi. Podcastin nimi. Podcast. Kuunneltavissa: osoite hyperlinkkinä. Kuunneltu: päivämäärä.

Lähdeluettelon merkintä Tekstiviite
Seuri, O. 14.8.2019. Miltä hyvä haastattelu tuntuu, Reetta Räty? Avoin kysymys -podcast. Kuunneltavissa: https://areena.yle.fi/1-50248691. Kuunneltu: 25.11.2019. (Seuri 14.8.2019, 25–35 min)

 

Tekijä Julkaisuvuosi. Verkkosivun osoite polkuna. Viimeisenä sivun otsikko. Luettu: päivämäärä.

Lähdeluettelon merkintä Tekstiviite
Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 2021. Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Intranet. Ajankohtaista. Saavutettavuus. Luettu: 4.3.2021. (Haaga-Helia 2021)

 

Tekijä Päivityksen päivämäärä. Otsikko. Somealustan nimi (esim. Facebook-päivitys/X-viesti). Luettavissa: osoite hyperlinkkinä. Luettu: päivämäärä.

Lähdeluettelon merkintä

Tekstiviite

Julkinen Facebook-päivitys

Suomen poliisi 19.11.2019. Digitaalisen keskusteluympäristön arvaamattomuus näkyy myös poliisin työssä - -. Facebook-päivitys. Luettavissa: https://www.facebook.com/Suomenpoliisi/photos/a.223925181512/10156378402546513/. Luettu: 21.11.2019.

(Suomen poliisi 19.11.2019)

X-viesti

Hakanen, J. 30.5.2024. Johtajien kokemus yhteisöllisyydestä työpaikoilla on heikentynyt tänään julkaistun #MitenSuomiVoi-tutkimuksemme mukaan - -. X-viesti @jari_hakanen. Luettavissa: https://x.com/jari_hakanen/status/1796167973708665233. Luettu: 14.6.2024.

(Hakanen 30.5.2024)

 

Lähteen nimi Sähköpostin päiväys. Lähettäjän asema organisaatiossa. Organisaation nimi. Tiedonannon muoto eli sähköposti.

Tekstiviittauksessa mainitaan lähteen sukunimi ja sähköpostin päiväys.

Lähdeluettelon merkintä Tekstiviite
Kokko, T. 4.7.2019. Rehtori. Haaga-Helia ammattikorkeakoulu. Sähköposti.

(Kokko 4.7.2019)

 

Tekoälyä ei voi pitää tekijänä tai kirjallisuuslähteenä. Et siis voi tehdä tekoälyn tuottamaan tekstiin tekstiviitettä eikä sitä merkitä lähdeluetteloon. Tarkista tekoälyn tuottama informaatio alkuperäisistä lähteistä ja tee lähdeviittaukset niihin.

Voit kuitenkin hyödyntää tekoälyä työssäsi eri tavoin. Noudata opettajasi antamia ohjeita ja Haaga-Helian ohjetta tekoälyn käytöstä (pdf).

Jos käytät tekoälyn tuottamaa tekstiä, kuvia tms. työssäsi, kerro siitä. Kuvaa sopivassa kohdassa ja tarkoituksenmukaisella laajuudella, mitä työkalua olet hyödyntänyt ja miten. Työsi laajuudesta ja muodosta riippuen sen voi tehdä esimerkiksi kohdassa, jossa tekoälyä on käytetty, työn johdannossa, työn lopussa tai kuvatekstissä.

Esimerkki 1

Tämän kappaleen sisällön ideoinnissa on hyödynnetty ChatGPT 3.5 -kielimallia. Syötteenä käytettiin: ”Ideoi opinnäytetyöhön kappale rekrytointiprosessista”.

Esimerkki 2

Luvun 2.3 tuottamisessa on hyödynnetty ChatGPT 3.5 -kielimallia. Syötteinä käytettiin: ”Miten tekoälyä voi hyödyntää rekrytoinnissa” ja ”Kerro tarkemmin siitä, mitä eettisiä ongelmia tekoälyn käyttöön rekrytoinnissa liittyy”.

Jos syötteitä on monta, voit antaa tärkeimmät tai ensimmäisen ja viimeisen.

Esimerkki 3

Kuva 1. Rekrytointiprosessi (kuva tuotettu Copilot-tekoälyllä)

Tätä ohjetta päivitetään Haaga-Helian tekoälylinjausten muuttuessa ja tekoälyn teknisen kehityksen myötä.

Tekijä(t) Julkaisuvuosi. Tilaston otsikko. Statista. Luettu: päivämäärä.

Lähdeluettelon merkintä Tekstiviite

Huom. Statistassa oleva tilastotieto ei ole yleensä Statistan itse tuottamaa. Tarkista tilaston yhteydessä mainittu tekijä. Katso esimerkki kuvasta, saat kuvan suurennettua klikkaamalla sitä.

Statistan tilasto, jonka yhteydessä kerrotaan tilaston tekijä.

Cosmetics Technology 2021. Revenue of the leading 10 beauty manufacturers worldwide in 2021 (in billion U.S. dollars). Statista. Luettu: 17.12.2021.

(Cosmetics Technology 2021)

Yhä useammin tutkijat itse tallentavat artikkeleitaan erilaisille tutkijaverkostoalustoille. Tällaisia "tutkijoiden some-alustoja" ovat mm. ResearchGate, Academia.edu, Mendeley, MyScienceWork ja Social Science Research Network. Alustat eivät ole toimitettuja kuten tieteelliset lehdet. Siksi on suositeltavaa hakea artikkeli alkuperäisestä tutkimusjulkaisusta ja viitata alkuperäiseen julkaisuun.

Lähdeluettelon merkintä Tekstiviite

Suositeltava viittaustapa: viittaus alkuperäiseen tutkimusjulkaisuun

1. Etsi alkuperäinen tutkimusjulkaisu (katso ohje Kun haluat hakea tiettyä kansainvälistä artikkelia).

2. Tee viite tietokannasta löytämääsi alkuperäiseen julkaisuun:

Aparicio, S., Aparicio, T. & Costa, C. 2019. Data Science and AI: Trends Analysis. 14th Iberian Conference on Information Systems and Technologies (CISTI), Coimbra, s. 1–6.

Jos artikkelia ei löydy Haaga-Helian tarjoamista tietokannoista:

Reese, S. D. 2022. The Institution of Journalism: Conceptualizing the Press in a Hybrid Media System. Digital Journalism, 10, 2, s. 253–266. Luettavissa: https://www.researchgate.net/publication/355310019_The_Institution_of_Journalism_Conceptualizing_the_Press_in_a_Hybrid_Media_System. Luettu: 25.1.2023.

 

 

 

(Aparicio, Aparicio & Costa  2019, 4)

(Reese 2022, 260–262)

 

Tekijä(t) julkaisupäivämäärä. Aineiston nimi. Version numero, jos saatavilla on useita versioita. Julkaisija (arkisto, johon data on tallennettu). Elektroninen tietoaineisto. Luettavissa: osoite hyperlinkkinä (suositellaan pysyvää tunnistetta, esim. DOI tai URN). Luettu: päivämäärä

Lähdeluettelon merkintä Tekstiviite

Muiden keräämään tutkimusaineistoon (sekundäärinen data, sekundäärinen tutkimusaineisto) viitataan kuten muihinkin lähteisiin. Omaan tutkimusaineistoon (itse kerätty tutkimuksen kohdeaineisto) ei tehdä lähdeviitettä.

Nuorisoasiain neuvottelukunta & Nuorisotutkimusseura 22.1.2016. Nuorisobarometri 2015. Versio 2.0. Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto. Elektroninen tietoaineisto. Luettavissa: http://urn.fi/urn:nbn:fi:fsd:T-FSD3085. Luettu: 11.5.2022.

Lamberg, A. & Laakso, T. 20.10.2021. Lipas data 10/2021. JYX-julkaisuarkisto. Elektroninen tietoaineisto. Luettavissa: http://urn.fi/URN:NBN:fi:jyu-202110215326. Luettu: 11.5.2022.

 

 

(Nuorisoasiain neuvottelukunta & Nuorisotutkimusseura 22.1.2016)

(Lamberg & Laakso 20.10.2022)

 

Tekijä(t) Päivämäärä. Artikkelin nimi. Lehden nimi. Luettavissa: osoite hyperlinkkinä. Luettu: päivämäärä.

Lähdeluettelon merkintä Tekstiviite

Herala, O. 8.12.2019. Suomessakin puhuttaneesta minimipalkasta uusi tutkimus: ilkeitä sivuvaikutuksia. Uusi Suomi. Luettavissa: https://www.uusisuomi.fi/uutiset/suomessakin-puhuttaneesta-minimipalkasta-uusi-tutkimus-ilkeita-sivuvaikutuksia/ae574155-0ca8-4474-817f-a319406202f7. Luettu: 4.2.2020.

(Herala 8.12.2019)

Tekijä(t) Päivämäärä. Videon nimi. Mahdollinen konferenssi tai kanava. Video. Katsottavissa: osoite hyperlinkkinä. Katsottu: päivämäärä.

Lähdeluettelon merkintä Tekstiviite

Videolla selvästi tunnistettava luennoitsija tai esiintyjä

Barrios, G. syyskuu 2019. Why gender-based marketing is bad for business? TED@BCG Mumbai. Video. Katsottavissa: https://www.ted.com/talks/gaby_barrios_why_gender_based_marketing_is_bad_for_business?language=en. Katsottu: 26.11.2019.

Kun videolla ei ole selkeästi tunnistettavaa luennoitsijaa tai esiintyjää, tekijäksi merkitään kanavan nimi.

Service Design Network 29.1.2018. Documentary: Nordic Service Design. Video. Katsottavissa: https://www.youtube.com/watch?v=330YCLMDaRg. Katsottu: 20.11.2019.

 

(Barrios syyskuu 2019, 6–8 min.)

 

(Service Design Network 29.1.2018, 5:30–7:30 min.)

Painetut lähteet

Tekijä(t) Julkaisuvuosi. Teoksen nimi. Painos (jos se ei ole ensimmäinen). Julkaisusarjan nimi ja numero (jos julkaistu julkaisusarjassa). Julkaisija. Julkaisijan kotikaupunki.

Lähdeluettelon merkintä

Tekstiviite  
Pears, R. 2019. Cite them right: The essential referencing guide. 11. painos. Red Globe Press. Lontoo.

(Pears 2019, 65–69)
tai
Pearsin (2019, 65­­­–69) mukaan ...

Yksi tekijä.

Knüpfer, S. & Puttonen, V. 2018. Moderni rahoitus. 10. uudistettu painos. Alma Talent. Helsinki.

 

Dufva, M. & Rekola, S. 2023. Megatrendit 2023: Ymmärrystä yllätysten aikaan. Sitran selvityksiä 224. Sitra. Helsinki.

(Knüpfer & Puttonen 2018, 17)
tai
Knüpfer ja Puttonen (2018, 17) esittävät ...

(Dufva & Rekola 2023, 35)

tai

Vaikka Dufva ja Rekola (2023, 35) ennakoivat ...

Kaksi tekijää.
Kalliokoski, S., Karvetti, K. & Ratsula, N. 2023. Tavoitteena eettisesti kestävä työelämä. Kauppakamari. Helsinki.

(Kalliokoski, Karvetti & Ratsula 2023, 38)

tai

Tämä johtuu Kalliokosken, Karvetin ja Ratsulan (2023, 38) mukaan siitä, että…

35 tekijää, ensimmäisen kerran viitattaessa.
Kalliokoski, S., Karvetti, K. & Ratsula, N. 2023. Tavoitteena eettisesti kestävä työelämä. Kauppakamari. Helsinki.

(Kalliokoski ym. 2023, 38)

tai

Kalliokoski ja muut (2023, 38) ovat havainneet, että ...

Leipätekstissä ei suositella lyhenteiden  käyttöä.

35 tekijää, ensimmäisen kerran jälkeen viitattaessa.
Kynälä, A., Virtanen, O., Metsälä, P., Korhonen, T., Nikkari, U. & Smith, E. 2018. Ohjekirja opinnäytetyön tekijälle. Kotikustannus. Vaasa.

(Kynälä ym. 2018, 20)

Kynälä ja kollegat (2018, 20) ehdottavat lisäksi ...

Leipätekstissä ei suositella lyhenteiden  käyttöä.

6 tai useampia tekijöitä

Koivisto, M., Säynäjäkangas, J. & Forsberg, S. 2019. Palvelumuotoilun bisneskirja. Alma Talent. Helsinki

Simonse, L. 2017. Design Roadmapping. BIS Publishers. Amsterdam.

Lähteet järjestetään lähdeluetteloon normaaliin tapaan aakkosjärjestykseen tekijän mukaan.

(Koivisto, Säynäjäkangas & Forsberg 2019, 38–39; Simonse 2017, 65) Viittaus useampaan teokseen samassa virkkeessä tai kappaleessa.

 

Kun teos koostuu usean eri tekijän teksteistä ja teoksen toimittajat on mainittu.

Artikkelin tai luvun kirjoittaja(t) Julkaisuvuosi. Artikkelin tai luvun otsikko. Teoksessa Kokoomateoksen toimittajat. Teoksen nimi, artikkelin sivunumerot. Julkaisija. Julkaisijan kotikaupunki.

Lähdeluettelon merkintä Tekstiviite
Aalto, P. 2015. Riittääkö Venäjän energia?. Teoksessa Kivinen, M. & Vähäkylä, L. (toim.). Venäjän palatseissa ja kaduilla, s. 40­­­–50. Gaudeamus. Helsinki. (Aalto 2015, 41–42)  

Tekijä(t) Julkaisuvuosi. Artikkelin nimi. Lehden nimi, vuosikerta (engl. Volume), lehden numero, sivu(t).

 

Lähdeluettelon merkintä Tekstiviite
Valkonen, M. 2019. "Me-henki syntyy työstä”: Tällä tavalla hyvä yrityskulttuuri näkyy arjessa. Kauppalehti Fakta, 6, s. 52­­­–53.

(Valkonen 2019, 52)

  • Tekstissä viittaus artikkelin kohtaan sivulla 52.
 Kumar, V. 2017. Integrating theory and practice in marketing. Journal of Marketing, 81, 2, s. 1­­­–7.

(Kumar 2017)

  • Tekstissä viittaus koko artikkeliin.

 

Suulliset lähteet

Haastatellun tai tiedonantajan nimi Keskustelun päivämäärä. Haastatellun tai tiedonantajan asema organisaatiossa. Organisaation nimi. Tiedonannon muoto eli haastattelu [tai henkilökohtainen tiedonanto]. Haastattelun paikkakunta.

Huomaa ero lähteenä käytettävän ja  kohdeaineistona/tutkimusaineistona käytettävän haastattelun välillä! Lähteenä käytettävä asiantuntijahaastattelu merkitään lähdeluetteloon. Empiirisessä osuudessa tutkimusaineistona olevia haastatteluita ei merkitä lähdeluetteloon, vaan ne esitellään työssä muulla tarkoituksenmukaisella  tavalla.

Lähdeluettelon merkintä Tekstiviite
Korhonen, M. 5.6.2019. Henkilöstöpäällikkö. Parasyritys. Haastattelu. Helsinki. (Korhonen 5.6.2019)

Esittäjän nimi Esityspäivä. Esittäjän asema organisaatiossa. Esityksen otsikko. Organisaation nimi. Tiedonannon muoto eli seminaariesitys/konferenssiesitys. Esityksen paikkakunta.

Lähdeluettelon merkintä Tekstiviite

Vaarala, J. 3.2.2018. Hallintopäällikkö. Tekoäly laskutusprosessin nopeuttajana. Outolan kaupunki. Seminaariesitys. Tampere.

(Vaarala 3.2.2019)

Kuvat ja taulukot

Tekstiä voi havainnollistaa taulukoilla tai kuvilla. Ne numeroidaan ja otsikoidaan omina sarjoinaan. Huomioi kuvan ja taulukon numeroinnista ja otsikoista, että

  • kuvan numero ja otsikko merkitään kuvan alapuolelle
  • taulukon numero ja otsikko merkitään taulukon yläpuolelle
  • kuvan tai taulukon otsikon jälkeen ei tule pistettä.

Jos kuvat, kuviot ja taulukot ovat suuria tai niitä on paljon, ne sijoitetaan liitteiksi.

Kuvien ja taulukoiden lähteet on merkittävä asianmukaisesti. Esimerkkejä annetaan seuraavilla välilehdillä.

 Kuva 3. Kalan rakenne (Ruokatieto s.a.)

Kuvan numero, otsikko, tekijä ja julkaisuvuosi merkitään kuvan alapuolelle.

Lähdeluettelon merkintä:
Ruokatieto s.a. Kalan rakenne. Luettavissa: https://www.ruokatieto.fi/ruokakasvatus/ruokaketju-ruuan-matka-pellolta-poytaan/luonto/kalat/kalan-rakenne. Luettu: 9.12.2019.

 

CC-lisensoitu kuva 

 

Kuva 4. Retail (Dooley 2017 CC BY 2.0)

Taulukko on sarake- ja rivimuotoinen esitys. Merkitse tekstiviite ilman pistettä otsikon jälkeen. Taulukon otsikko merkitään taulukon yläpuolelle.

Lähdeviitettä ei merkitä, jos taulukon tiedot ovat omasta aineistostasi. Merkitse lähdeviite omaan taulukkon vain, jos olet julkaissut sen aiemmin muualla.

Taulukko 1. Urheilijoiden vuonna 2015 aikana julkaisemien Instagram-päivitysten aihepiirit (Turtiainen 2016, 116)

Kuva taulukosta.

 

Lähdeluettelon merkintä:
Turtiainen, R. 2016. Naisjoukkueurheilijat sosiaalisessa mediassa – sukupuolen, etnisyyden ja seksuaalisuuden esityksiä haastamassa. Teoksessa Berg, P. & Kokkonen, M. Urheilun takapuoli : tasa-arvo ja yhdenvertaisuus liikunnassa ja urheilussa, s. 111–137. Nuorisotutkimusverkosto / Nuorisotutkimusseura. Helsinki. Luettavissa: https://www.nuorisotutkimusseura.fi/images/urheilun_takapuoli_netti.pdf. Luettu: 9.12.2019.

Lait ja muut säädökset, EU-säädökset, standardit

Lain ja asetuksen nimi kirjoitetaan leipätekstissä pienellä alkukirjaimella, ellei se aloita virkettä. Sama pätee tekstiviitteisiin ja lähdeluetteloon.

Lähdeluettelon merkintä Tekstiviite

Esimerkki 1.

Laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 13.6.1929/228.

Lähdeluetteloon lait ja asetukset merkitään aina koko nimellä ja säädöskokoelmanumerolla.

 

 

 

 

 

Ensimmäisen kerran viitattaessa

(laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 13.6.1929/228)

tai

(laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 228/1929)

Anna lain tai asetuksen nimi ja säädöskokoelmanumero. Säädöskokoelmanumeron voi esittää joko muodossa nro/vuosi tai pp.kk.vvvv/nro. Käytä valitsemaasi tapaa johdonmukaisesti läpi raportin.

Ensimmäisen kerran jälkeen

(laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista)

tai

(OikTL)

Anna lain tai asetuksen nimi ilman säädösnumeroa tai käytä lain lyhennettä tai vakiintunutta kutsumanimeä.

  • Lakien vakiintuneet lyhenteet löytyvät Suomen Laki -teosten lyhenneluettelosta, kyseisen oikeudenalan perusteoksista tai Edilexistä. Jos käytät lyhenteitä, selitä ne liitteeksi tulevassa lyhenneluettelossa.
  • Jos käytät laista tai asetuksesta kutsumanimeä, mainitse se tekstiviitteessä ensimmäistä kertaa viitatessasi. Vakiintuneita kutsumanimiä on listattu mm. Finlexiin.

Esimerkki 2.

Asuntosäästöpalkkioasetus 30.12.1992/1636.

Lähdeluetteloon lait ja asetukset merkitään aina koko nimellä ja säädöskokoelmanumerolla.

Ensimmäisen kerran viitattaessa, säädöksellä vakiintunut kutsumanimi

(asuntosäästöpalkkioasetus 30.12.1992/1636, jäljempänä ASP-asetus)

tai

(asuntosäästöpalkkioasetus 1636/1992, jäljempänä ASP-asetus)

Anna lain tai asetuksen nimi ja säädöskokoelmanumero. Säädöskokoelmanumeron voi esittää joko muodossa pp.kk.vvvv/nro tai nro/vuosi.

Ensimmäisen kerran jälkeen

(ASP-asetus)

Anna lain tai asetuksen nimi ilman säädösnumeroa tai käytä lain lyhennettä tai vakiintunutta kutsumanimeä.

  • Lakien vakiintuneet lyhenteet löytyvät Suomen Laki -teosten lyhenneluettelosta tai kyseisen oikeudenalan perusteoksista. Jos käytät lyhenteitä, selitä ne liitteeksi tulevassa lyhenneluettelossa.
  • Jos käytät laista tai asetuksesta kutsumanimeä, mainitse se tekstiviitteessä ensimmäistä kertaa viitatessasi. Vakiintuneita kutsumanimiä on listattu mm. Finlexiin.
Esimerkki lyhenneluettelon merkinnästä

OikTL   laki varallisuusoikeudellisista oikeustoimista 13.6.1929/228

 

Säädösten luvut, pykälät ja momentit

Viitattaessa yksittäiseen säännökseen mainitaan lain luku, mikäli kyseinen säädös on jaettu lukuihin ja pykälien numerointi alkaa pykälästä numero 1 jokaisen luvun alussa. Seuraavaksi mainitaan pykälä (§).

Maakaaren (12.4.1995/540) 2 luvun 4 § sääntelee perustettavan yhtiön lukuun tehtävää kiinteistön kauppaa.

Jos pykälien numerointi on juokseva, lukuun ei tarvitse viitata. Jos säännösviittaus ei sisällä lukua, se sisältää aina §-merkin.

OikTL 36 §:n mukaan sopimuksia voidaan sovitella. 

Viittaus pykälän tiettyyn momenttiin (mom.). Lakiin viitattaessa numeroiden perässä ei käytetä järjestysluvun pistettä.

Maakaaren 2 luvun 1 pykälän 1 momentin mukaan kiinteistön kauppa on tehtävä kirjallisesti. 

tai

Maakaaren 2:1.1 mukaan kiinteistön kauppa on tehtävä kirjallisesti.

Hae lakeja ja asetuksia:

Lähdeluettelon merkintä Tekstiviite
HE 274/2022 vp, Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta.

Ensimmäisen kerran viitattaessa

(HE 274/2022 vp, Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi saamelaiskäräjistä annetun lain ja rikoslain 40 luvun 11 §:n muuttamisesta, 6)

Ensimmäisen kerran jälkeen

(HE 274/2022 vp, 9)

Hae hallituksen esityksiä:

Tekstiviiteen merkintätavassa ei ole eroa ensimmäisen ja myöhempien viittauskertojen välillä. Tältä osin ohje eroaa muihin juridisiin lähteisiin, esimerkiksi säädöksiin viittaamisesta.

Lähdeluettelon merkintä Tekstiviite
KKO 2022:66. (KKO 2022:66)

Hae korkeimman oikeuden ratkaisuja:

Säädöksen nimi kirjoitetaan leipätekstissä pienellä alkukirjaimella, ellei se aloita virkettä tai ala erisnimellä. Sama pätee tekstiviitteisiin ja lähdeluetteloon.

Lähdeluettelon merkintä Tekstiviite

Lähdeluetteloon säädös merkitään aina koko nimellä

Esimerkki 1.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1152, annettu 20 päivänä kesäkuuta 2019, avoimista ja ennakoitavista työehdoista Euroopan unionissa.

Kuvankaappaus säädöksestä EUR-Lexissä.

Kuvankaappaus työehtodirektiivistä EUR-Lexissä.

Ensimmäisen kerran viitattaessa tekstiviitteeksi tulee säädöksen koko nimi, ilman annettu-päivämäärää. Ensimmäisen kerran jälkeen käytetään yleensä vakiintunutta lyhennettä tai antamaasi muuta kutsumanimeä. Jos lyhennettä ei ole annettu osana säädöksen nimeä, mainitse se tekstiviitteessä ensimmäistä kertaa viitatessasi (tässä esimerkissä 1: "jäljempänä työehtodirektiivi"). 

Ensimmäisen kerran viitattaessa

(Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1152 avoimista ja ennakoitavista työehdoista Euroopan unionissa, jäljempänä työehtodirektiivi)

Ensimmäisen kerran jälkeen

(työehtodirektiivi)

 Lähdeluetteloon säädös merkitään aina koko nimellä.

Esimerkki 2.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus).

 

Tietosuoja-asetus EIR-Lexissä.

Kuvankaappaus yleisestä tietosuoja-asetuksesta EUR-Lexissä.

Ensimmäisen kerran viitattaessa tekstiviitteeksi tulee säädöksen koko nimi, ilman annettu-päivämäärää.Ensimmäisen kerran jälkeen käytetään yleensä vakiintunutta lyhennettä tai antamaasi muuta kutsumanimeä. Jos lyhennettä ei ole annettu osana säädöksen nimeä (kuten tässä esimerkissä 2: yleinen tietosuoja-asetus), mainitse se tekstiviitteessä ensimmäistä kertaa viitatessasi.

Ensimmäisen kerran viitattaessa

(Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679 luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus))

Ensimmäisen kerran jälkeen

(yleinen tietosuoja-asetus)

  • kutsumanimi, joka osa säädöksen nimeä

tai

(tietosuoja-asetus)

  • muu kutsumanimi, jonka käytöstä olet maininnut ensimmäisen kerran viitatessasi

Hae EU-säädöksiä:

Standardin tunnus ja numero:julkaisuvuosi. Standardin nimi. Julkaisija. Julkaisijan kotikaupunki.

Lähdeluettelon merkintä Tekstiviite

SFS-EN ISO 14063:2020. Ympäristöasioiden hallinta. Ympäristöviestintä. Ohjeita ja esimerkkejä. Suomen Standardisoimisliitto SFS ry. Helsinki.

(SFS-EN ISO 14063:2020, 13)

 

Saavutettavuusseloste / Accessibility Statement