Näin haet tietoa: Lähdekritiikki

Kirja, artikkeli, blogi, verkkosivu? Voit käyttää samoja alla lueteltuja arviointikriteerejä niihin kaikkiin. Tekoälyn tuottaman sisällön arviointiin ne eivät suoraan sovellu. 

Tekijä

• Tiedätkö, kuka on lähteen tekijä tai julkaisija? Jos lähteellä ei ole tekijää, jonka luotettavuutta ja asiantuntemusta voit arvioida, älä käytä lähdettä.
• Onko tekijä juuri tämän aiheen asiantuntija? Tutkija on asiantuntija vain omalla tutkimusalallaan.
• Mikä on tekijän koulutustausta? 
• Missä tekijä työskentelee? Työskenteleekö hän yliopistossa, tutkimuslaitoksessa tai muussa luotettavassa asiantuntijaorganisaatiossa?
• Mitä muuta tekijä on julkaissut?
• Kielimalleihin perustuvat tekoälytyökalut (ChatGPT, Copilot jne.) eivät ole tekijöitä. Älä käytä tekoälyn tuottamaa tekstiä lähteenä. Tarkista tieto luotettavista lähteistä ja käytä lähteinä niitä.

Objektiivisuus

• Edustaako tiedon tuottaja esimerkiksi aatteellista tai kaupallista intressiryhmää, minkä vuoksi lähteessä esitetty tieto voi olla puolueellista tai yksipuolista?
• Onko kyseessä fakta vai mielipide? Faktatiedon voi yleensä tarkistaa muista lähteistä.
• Miten lähteessä esitetty tieto perustellaan? Esitetäänkö tutkimukseen perustuvaa näyttöä vai vedotaanko tunteisiin?

Ajantasaisuus

• Milloin tieto on julkaistu? Milloin nettilähdettä on viimeksi päivitetty? 
• Kaikilla aloilla tieto ei vanhene yhtä nopeasti. Tarvitsetko tietoa nopeammin vai vähän hitaammin kehittyvältä alalta? 
• Kaikkein tuoreinta tietoa ei välttämättä löydä kirjoista. Tietoa julkaistaan nopeammin mm. artikkeleissa ja verkkojulkaisuissa.
• Kaikista aiheista ei ole julkaistu uusia kirjoja suomeksi. Arvioi, voiko vanhemman kirjan tietoa edelleen käyttää, hae aiheesta kirjoja englanniksi tai etsi tietoa muista tiedonlähteistä.

Kattavuus

• Onko aihetta käsitelty riittävän laajasti ja monipuolisesti?
• Hanki useita lähteitä samasta aiheesta. Jakavatko muut alan asiantuntijat näkemyksen, joka lähteessäsi esitetään? Mitä enemmän lähteessä esitetty poikkeaa asiantuntijoiden yleisestä näkemyksestä, sitä kriittisemmin siihen kannattaa suhtautua. 
• Kattavuutta voit parantaa hankkimalla aiheesta erilaisia lähteitä. Kirjat auttavat tutustumaan aiheeseen ja antavat siitä yleiskuvan, mutta eivät välttämättä mene aiheeseen kovin syvälle. Tutkimusjulkaisuissa ja asiantuntija-artikkeleissa aiheeseen paneudutaan usein yksityiskohtaisemmin, mutta kapeasta näkökulmasta. Käyttämällä erityyppisiä lähteitä saat mukaan sekä yleiskuvaa että yksityiskohtaista tietoa.

Kohderyhmä ja tarkoitus

• Kenelle tieto on tarkoitettu?  Alan tutkijoille, asiantuntijoille vai suurelle yleisölle? Suurelle yleisölle suunnatut julkaisut eivät sovellu ammattikorkeakouluopiskelijan lähteiksi. 
• Miksi lähde on julkaistu? Onko tarkoituksena jakaa alan asiantuntijoille puolueetonta tietoa esimerkiksi uusista tutkimustuloksista tai alalla hyödynnettävistä teknologioista? Jos tarkoituksena on muokata mielipiteitä, markkinoida palveluja tai viihdyttää, lähdettä ei kannata käyttää.

Tiedon alkuperä

• Onko joku tarkistanut tai toimittanut kirjoittajan tuottamaa sisältöä ennen sen julkaisemista? Onko julkaisulla käytössä vertaisarviointi, toimituskunta tai kirjoittajasta riippumaton tunnettu kustantaja?  
• Onko käytetyt lähteet kerrottu? Pääsetkö tutkimaan niitä ja ovatko ne luotettavia?
• Hanki alkuperäinen lähde aina, kun se on mahdollista. 
  • Talouselämä-lehdessä on juttu Suomen Yrittäjien julkaisemasta yrittäjäraportista. Hanki alkuperäinen yrittäjäraportti ja käytä sitä lähteenä.
• Kielimalleihin perustuvat tekoälytyökalut (ChatGPT, Copilot jne.) eivät ole luotettavia lähteitä. Ne saattavat keksiä tietoa tai lähteitä, joita ei ole olemassakaan. Jos saat tekoälytyökalun avulla vinkin lähteestä, etsi aina käsiisi alkuperäinen lähde ja arvioi sen luotettavuutta. Lue lisää tekoälytyökaluista oppaamme osiosta Tekoäly tiedonhaussa.

Perinteiset tiedon arviointikriteerit, kuten ”Kuka on tekstin kirjoittaja” tai "Missä ja milloin tämä on julkaistu", eivät suoraan sovellu Copilotin, ChatGPT:n, Geminin ja vastaavien työkalujen tuottaman tekstin arviointiin. Kysy sen sijaan 

•    onko olemassa lähteitä, jotka vahvistavat tiedon ja 
•    ovatko nuo lähteet luotettavia, kun arvioin niitä perinteisillä kriteereillä?

Muistilista tekoälyn tuottaman sisällön arvioimiseen

1. Paloittele teksti ja tunnista tekstin väittämät 

Tekoälyn generoima teksti voi sisältää sekaisin sekä todenmukaista että virheellistä tietoa. Paloittele teksti yksittäisiin väitteisiin tai ”faktoihin”, jotta voit tarkistaa ne yksi kerrallaan. 

2. Avaa toinen selainikkuna ja etsi lähteitä, joista voit tarkistaa väittämät

Kun tekoälyä pyytää antamaan lähteitä tekstille, se hyvin mielellään niitä kertoo. Vaikka lähteet näyttävät hyviltä, älä usko suoraan, vaan tarkista:

• Onko lähde olemassa: toimiiko linkki tai voiko lähteen löytää esimerkiksi perinteisesti googlaamalla, HH Finnasta tai Google Scholarista?
• Löydätkö lähteestä vahvistuksen tekoälyn esittämille väitteille? Tarkista yksi väittämä kerrallaan. Muista, että osa tekoälyn tuottamasta tekstistä voi pitää paikkansa, osa olla virheellistä tai kuvata alkuperäisen lähteen tietoja harhaanjohtavasti.
• Onko tekoälyn käyttämä lähde luotettava? Tässä voit käyttää perinteisiä arviointikriteereitä. 

Jos tekoälytyökalu ei kerro lähteitään tai niitä ei ole olemassa, täytyy itse etsiä lähteet, joista tiedot pystyy varmistamaan. Googlaaminen, HH Finna tai Google Scholar yhdistettynä lähdekritiikkiin ovat hyviä työkaluja tässäkin. 

3. Nyt voit arvioida tekoälyn tuottamaa tekstiä kokonaisuutena

• Miltä osin tiedot ovat oikein? 
• Onko tekoäly käyttänyt aiheen kannalta keskeisiä lähteitä? Tunnetko aihetta niin hyvin, että osaat arvioida tiedon kattavuutta? Onko tiedossa aukkoja tai vääristymiä (bias)? 
• Pitäisikö jatkaa keskustelua tekoälyn kanssa: pyytää yksityiskohtaisempia tietoja tai täydentäviä näkökulmia?
• Pitäisikö lukea aiheesta lisää muista lähteistä? 
   

Tieteelliseen tutkimukseen perustuvat lähteet: tutkimusartikkelit, tutkimusraportit, konferenssijulkaisut ja väitöskirjat

Mistä tunnistat tieteellisen julkaisun?

• Tutkijoiden kirjoittama
• Raportoi yksityiskohtaisesti tutkimustuloksia
• Vertaisarvioitu (peer reviewed)
• Alan erikoissanasto
• Lähdeluettelo ja tekstiviitteet
• Rakenne: tiivistelmä, johdanto, metodit, tulokset, johtopäätökset

Kuvassa esimerkki tieteellisestä artikkelista. Klikkaa kuvaa suuremmaksi.

Opinnäytetöistä voit saada ideoita oman työsi aiheeksi tai vinkkejä lähdemateriaaliksi. Hanki aina käyttöösi alkuperäiset lähteet. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyöt eivät sovi varsinaisiksi lähteiksi. Joissain harvoissa tapauksissa pro gradu -tutkielmaa voi harkita. 

Viralliset tiedonlähteet: lait, viranomaisten julkistamat tilastotiedot ja raportit

Tällaista tietoa tuottavia organisaatioita ovat esimerkiksi ministeriöt, Tilastokeskus, Työterveyslaitos tai Evira.

Asiantuntijoiden tuottama tieto, asiantuntijaorganisaatiot ja ammatilliset järjestöt

Asiantuntijaorganisaatioita ovat esimerkiksi Taloushallintoliitto, TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry tai Kiinteistöliitto. Arvioi asiantuntijalähteitä mm. näistä näkökulmista:

• Moni asiantuntijaorganisaatio on myös alansa edunvalvontajärjestö. Kiinnitä huomioita tiedon objektiivisuuteen ja kattavuuteen.
• Yritysten julkaisemien blogien, artikkelien tai vastaavien tarkoituksena ei ole puolueettoman tiedon jakaminen, vaikka niiden kirjoittajat toimivat yrityksen asiantuntijatehtävissä. Näiden julkaisujen kohderyhmänä ovat potentiaaliset asiakkaat ja tarkoituksena markkinoida yrityksen palveluja. 

• Osaatko arvioida kriittisesti digitaalisissa ympäristöissä vastaan tulevaa informaatiota? Tunnistatko informaatiovaikuttamisen eri muotoja?
• Onko lateraalinen lukutapa hallussa ja käytössä?
• Osaatko huolehtia yksityisyydestäsi ja tietoturvastasi?
• Tiedostako, kuinka erilaiset tekoälyalgoritmit vaikuttavat siihen, mitä verkkoympäristöissä kohtaat?

Apua digitaalisen lukutaidon kehittämiseen:

ETSI - lateraalinen lukutapa. Faktabaarin video YouTubessa (2:40)