Skip to Main Content

Aineistonhallinta opinnäytetyössä: Tutkimusetiikka

Tutkimusetiikka ja aineistot

Tutkimusetiikka on osa hyvää aineistonhallintaa. Opinnäytetyön aineistot tulee kerätä ja käsitellä tutkimuseettisiä periaatteita noudattaen. 

Opinnäytetöitä koskevat samat yleiset eettiset periaatteet kuin muutakin Suomessa tehtävää tutkimusta:

  • tutkija kunnioittaa tutkittavien henkilöiden ihmisarvoa ja itsemääräämisoikeutta
  • tutkija kunnioittaa aineellista ja aineetonta kulttuuriperintöä sekä luonnon monimuotoisuutta
  • tutkija toteuttaa tutkimuksensa niin, että siitä ei aiheudu tutkittavina oleville ihmisille, yhteisölle tai muille tutkimuskohteille merkittäviä riskejä, vahinkoja tai haittoja

Hyvä tieteellinen käytäntö

Hyvä tieteellinen käytäntö on menettelyohjeisto, jonka tarkoituksena on varmistaa, että tutkimus on toteutettu eettisesti hyväksyttävästi ja tutkimustulokset ovat uskottavia. Hyvä tieteellinen käytäntö koskee varsinaisen tieteellisen tutkimuksen lisäksi myös opinnäytetöitä, opetusta ja ohjausta korkeakouluissa. Haaga-Helia on sitoutunut muiden korkeakoulujen tavoin noudattamaan hyvää tieteellistä käytäntöä. Havaittu hyvän tieteellisen käytännön loukkaus on peruste opinnäytetyön hylkäämiselle.

Hyvän tieteellisen käytännön toteutumista Suomessa seuraa Tutkimuseettinen neuvottelukunta, joka on korkeakoulujen yhteinen eettinen toimielin. Neuvottelukunta on määritellyt myös hyvän tieteellisen käytännön loukkaukset.

Kun opinnäytetyön tutkimuskohteena on ihminen

Tarvitaanko tutkimuslupaa?

Kun opinnäytetyön tutkimuskohteena on organisaatio, organisaation toiminta tai sen edustajat (esim. henkilökunta tai opiskelijat), tarvitaan organisaatiolta tutkimuslupa ennen aineiston keruun aloitusta. Se on hyvän tutkimustavan mukaista.

Lupakäytännöt ja luvan myöntämisen edellytykset vaihtelevat organisaatioittain. Isommilla organisaatioilla, kuten korkeakouluilla on usein oma tutkimuslupahakemuksensa, joka löytyy organisaation verkkosivuilta. Jos organisaatiolla ei ole erillistä tutkimuslupahakemusta, ota yhteyttä organisaation edustajaan pyytääksesi tutkimuslupaa. 

Tutkimuslupa tarvitaan myös silloin, kun tutkimus kohdistuu Haaga-Heliaan, katso ohje tutkimuslupahakemukseen.

Huomaa, että organisaatiolta saatu tutkimuslupa ei korvaa tutkittavien antamaa suostumusta. Osallistumisesta tutkimukseen, esim. haastatteluun tai kyselyyn, kukin tutkittava päättää itse ja antaa suostumuksensa henkilökohtaisesti.

Tutkittavan informointi ja suostumus

Keskeinen tutkimuseettinen periaate on myös se, että tutkittavan osallistuminen on vapaaehtoista. Tästä syystä tutkittavalle tulee kertoa selkeästi ja ymmärrettävästi:

  • tutkimuksen tavoitteista ja sen sisällöstä
  • tutkimuksen toteuttajista ja oleellisista sidonnaisuuksista (esim. rahoittajat ja toimeksiantajat)
  • tutkimuksen käytännön toteutuksesta kuten siitä, mitä tutkimukseen osallistuminen konkreettisesti tarkoittaa
  • osallistumisesta mahdollisesti koituvista haitoista ja riskeistä
  • tutkittavien henkilötietojen käsittelystä
  • millaiseksi kerättävän tutkimusaineiston käsittelyn ja säilyttämisen elinkaari on tarkoitettu

Tutkittavalle on tarjottava:

  • edellä kuvattu tieto hänen ymmärtämällään kielellä kirjallisesti tai sähköisesti
  • harkinta-aika osallistumispäätöksen tekoon
  • vastaukset hänen tutkimusta koskeviin kysymyksiinsä

Tutkittavan informoinnin yhteydessä tutkittavalle voidaan esittää myös tietosuojaseloste, silloin kun kerätään henkilötietoja. 

Kun tutkittava on ymmärtänyt mistä tutkimuksessa on kyse, hän voi antaa tietoon perustuvan suostumuksensa osallistumiseen ja henkilötietojensa käsittelyyn. Jos toiveena on aineiston jatkokäyttö tai avaaminen opinnäytetyön jälkeen, tutkittavilta kannattaa pyytää lupa tässä vaiheessa myös siihen. Jälkikäteen luvan saaminen on usein hankalaa tai jopa mahdotonta. 

Tutkittavalla on oikeus osallistua vapaaehtoisesti, mutta myös kieltäytyä osallistumasta ilman pelkoa kielteisistä seurauksista. Tutkittavalla on myös oikeus keskeyttää osallistumisensa tai peruuttaa suostumuksensa ilman erityistä syytä. Keskeyttäminen ei estä siihen asti kerätyn aineiston käyttämistä tutkimuksessa edelleen. 

Tutkittavan tulee tietää olevansa tutkittavana erityisesti tilanteissa, joissa tutkija on häneen nähden myös jossain muussa roolissa, kuten esihenkilönä tai opettajana. 

 

Saavutettavuusseloste / Accessibility Statement