Skip to Main Content

Haaga-Helian julkaisemisen opas: Julkaisukanavien arviointi

Tässä oppaassa kerrotaan Haaga-Helian julkaisemisen käytännöistä ja annetaan ohjeita esim. julkaisutietojen ilmoittamiseen.

MDPI ja Frontiers - harmaalla alueella?

Saalistajalehtien lisäksi on olemassa myös muita julkaisukanavia, joiden toimintatavat ovat epäselviä, heikkolaatuisi ja mahdollisesti jopa kyseenalaisia. Tähän viitataan julkaisutoiminnan harmaana alueena. Sveitsiläinen MDPI on tällä hetkellä maailman suurimpia avoimien lehtien julkaisijoita, mutta sen toiminta jakaa vahvasti mielipiteitä. Yhtiöllä on hyvin paljon eritasoisia lehtiä - eräät ovat hyvin korkeatasoisia, mutta suurin osa ovat "vain" päteviä tieteellisiä julkaisukanavia, ja jotkut ovat
suorastaan huonoja, mikä heijastuu mm. niiden Jufo-luokituksessa (monet MDPI-lehdet löytyvät nollaluokasta).


Tutkijoiden keskuudessa MDPI on suosittu, sillä julkaisuprosessi sen lehdissä on hyvin nopea ja julkaisumaksut kohtuullisia. Toisaalta yhtiön toiminnalle on ominaista hyvin monien erikoisteemanumeroiden julkaiseminen, mistä seuraa hyvin paljon houkuttelusähköpostia tutkijoille. Lisäksi nopea julkaisuprosessi on johtanut siihen, että seulan on läpäissyt monia kyseenalaisia artikkeleita. Tästä syystä moni tutkija on pitänyt MDPI:tä saalistajajulkaisijana (ks. Paolo Crosettin tutkimus MDPI:n julkaisukäytännöistä).

Saalistajalehtiä listaavasta Cabell-tietokannasta MDPI ei löydy, mutta Julkaisufoorumissa MDPI on kustantajana luokassa 0.  

On hyvä olla tarkkana MDPI:n yksittäisten lehtien tason suhteen, missä Julkaisufoorumin luokitukset ovat avuksi.

Frontiers on myös sveitsiläinen avoimien lehtien kustantaja ja se on toimintatavoissaan hyvin samanlainen MDPI:n kanssa. Myös se on julkaissut kyseenalaisia artikkeleita. Frontiersissa julkaistaan paljon ja se on suosittu tutkijoiden keskuudessa tehokkuutensa vuoksi.

Keskustelua näistä kustantajista on käyty mm. seuraavissa blogeissa:  MDPI, Predatory Reports ja Julkaisutoiminnan harmaa alue (Julkaisufoorumi), Huijareita vai amatöörejä? (Jyväskylän yliopiston Avoimen tiedon keskus).

Saalistajajulkaisuiden tyypillisiä piirteitä

Seuraavat piirteet ovat tyypillisiä saalistajajulkaisuille:

  • Vertaisarviointi on nimellinen, usein hyvin nopea prosessi. Siten artikkelien sisältö voi olla virheellinen tai harhaanjohtava.
  • Julkaisupalveluita markkinoidaan aggressiivisesti esimerkiksi sähköpostilla.
  • Lehtien nimet ovat samankaltaisia tunnettujen julkaisujen kanssa.
  • Tiedot, erityisesti artikkelimaksut, on esitetty epäselvästi verkkosivulla.
  • Käsikirjoitusehdotusten käsittelyprosessia ei ole kuvattu.
  • Toimituskunnissa on vähän tai ei lainkaan alan tunnettuja tutkijoita.
  • Ei jäsenyyttä OA-järjestöissä tai lehtihakemistoissa (DOAJ, OASPA).
  • Tietoa tekijänoikeuksien omistajasta ei löydy, ei pysyviä tunnisteita tai CC-lisenssejä (huomaa, että tämä pätee usein myös muihin kuin saalistajajulkaisuihin!).
  • Tekijänoikeuksien merkinnöissä voi olla ristiriitaisuuksia (esim. All rights reserved ja CC BY-merkintä samassa artikkelissa) tai pysyvät tunnisteet eivät toimi/niitä ei ole aktivoitu.
  • Luokiteltu luokkaan 0 julkaisufoorumissa (huomaa, että kaikki Jufon 0-luokan julkaisut eivät ole saalistajajulkaisuja).

Laadukkaiden open access-lehtien piirteitä

Osa näistä voi toteutua myös saalistajalehdissä ja kaikki allaoleva ei toteudu hyvissäkään OA-lehdissä:

  • Lehti löytyy DOAJista

  • Lehden julkaisija OASPAn (Open Access Scholarly Publishers Association) jäsen.

  • Julkaisu on Julkaisufoorumissa vähintään luokassa 1.

  • Lehti on listattu metriikkatietokantoihin, kuten Web of Science

  • Lehden tiedot (toimituskunta, julkaisija, impaktiluvut, artikkelimaksut on esitetty selkeästi) Huom. kaikki OA-lehdet eivät peri kirjoittajamaksuja.

  • Lehdellä on ISSN-numero.

  • Lehden toimituskunnassa on tunnettuja alan tutkjoita ja siinä on ilmestynyt tunnettujen tutkijoiden laadukkaita artikkeleita.

  • Vertaisarviointiprosessi on läpinäkyvä / sen periaatteet on kerrottu. Vertaisarviointi vie yleensä aikaa vähintää kuukauden.

Asiantuntija-arviointiin perustuvat lehtilistat

Vertaisarviointi

Kuvahaun tulos haulle vertaisarviointitunnus

Kotimaiset vertaisarvoidut lehdet tunnistat yhä useammin uudesta vertaisarvointitunnuksesta. Lisätietoja tunnuksesta sekä sen saaneista julkaisuista löydät  Tieteellisten seurain valtuuskunnan sivuilta.

Varo saalistajia!

Open access -julkaisemisen kääntöpuolena ovat saalistavat open access -kustantajat (predatory open access publishing).

Saalistajajulkaisut pyrkivät keräämään kirjoittajilta rahaa, eli julkaisumaksuja (article processing charges), ja julkaisevat käytännössä mitä tahansa maksua vastaan. Käytössä ei yleensä ole kunnollista vertaisarviointijärjestelmää, lehdet ja niiden verkkoalustat eivät ole ammattimaisesti toimitettuja, tieteellisiä julkaisuja, vaikka pyrkivät näyttää siltä.

Saalistajalehtiä kutsutaan myös turhamaisuusjulkaisuiksi, sillä osa tutkijoista saattaa julkaista niissä siitä huolimatta, että tietävät lehtien tieteellisen tason olevan heikko. Koska vertaisarviointiprosessi on muodollinen, tarkat kieli- ym. vaatimukset eivät estä julkaisemista ja siten uralla etenemistä.

Julkaisuiden lisäksi voidaan myös kaupata osallistumista olemattomiin kongresseihin, OA-kirjoihin jne

Mikäli siis saat sähköpostiisi viestiä kustantajalta, joka on kiinnostunut julkaisemaan esimerkiksi konferenssiesityksesi, ole tarkkana. Useimmat huomaa huijaukseksi ja roskapostiksi jo pelkän viestin tyylin ja kieliasun perusteella, mutta osa saattaa olla hyvinkin vakuuttavia.

Voit kysyä neuvoa myös kirjastosta, autamme mielellämme!

Hyödyllisiä linkkejä saalistajajulkaisujen tunnistamiseen:

Linkkivinkit saalistajalehtien tunnistamiseen

Lehtien arvioinnissä käytettäviä indikaattoreita esittelyssä

 Julkaisufoorumi

  • Julkaisufoorumi on Julkaisufoorumi on suomalaisen tiedeyhteisön toteuttama, tutkimuksen laadunarviointia tukeva julkaisukanavien tasoluokitus.
  • ​Luokituksessa on 3 tasoa, jotka Julkaisufoorumin arviointipaneelit päättävät
  • ​1 = perustaso; 2 = johtava taso; 3 = korkein taso
    • Muut arvioidut julkaisukanavat, jotka eivät ole täyttäneet tason 1 kriteereitä, on merkitty tunnisteella 0.
    • Jos tasoluokan kohdalla ei ole mitään merkintää, julkaisukanava on parhaillaan arvioitavan

 Impact factor

Impact factor kehitettiin alun perin lehtien vertailuun ja se on edelleen vanhin ja käytetyin lehtien vaikuttavuutta mittaava indikaattori. IF-luvut ovat saatavilla ainoastaan vuosittain päivitettävästä Journal Citation reports -tietokannasta, joka kattaa Web of Science -tietokannan sisältämät lehdet.

Impact factor lasketaan seuraavasti:
Lehden artikkelien 2 vuoden aikana saamat viittaukset jaetaan lehdessä samana ajanjaksona julkaisujen artikkelien määrällä


Impact factorin käyttöön liittyy paljon rajoituksia ja indikaattoria on kritisoitu mm. seuraavista syistä:

  • Eri alojen lehtien viittauskertoimet eivät ole keskenään vertailukelpoisia!
  • Viittauskerroin suosii sellaisia tieteenaloja, joilla julkaisutahti ja uusiin artikkeleihin reagointi on nopeaa -> Lehden impact factor-lukua kannattaakin aina verrata saman tieteenalan lehtien viittauskertoimiin. IF sopii parhaiten luonnontieteisiin ja lääketieteeseen.
  • Paljon (review) artikkeleita julkaisevien lehtien IF-arvo on yleensä korkeampi kuin vähän artikkeleita julkaisevien. Laajoilla  ja yleisillä aloilla on kuitenkin todennäköisesti enemmän hyvin paljon viittauksia saavia artikkeleita kuin suppeilla aloilla (mistä syystä hyvin erikoistuneita aloja edustavilla lehdillä on alhaiset IF-luvut)
  • IF-luvun laskennassa otetaan huomioon vain Clarivate Analyticsin JCR-tietokantaan kuuluvien lehtien viittaukset. IF-lukuun ei siis lasketa mukaan muista lehdistä tai monografioista tulevia viittauksia, sen sijaan lehdensisäiset itseviittaukset huomioidaan
  • Kannattaa suosia IF-lukuja, joilla pidempi perspektiivi kuin kaksi vuotta (esim. 5 year impact factor)

Lue lisää Impact factorista Oulun yliopiston oppaasta.

 SCImago Journal Rank (SJR)

  • Mittaa lehden arvovaltaisuutta huomioiden lehden tieteenalan, laadun ja maineen
  • Painottaa eri tavalla viittauksia sen mukaan, kuinka arvovaltaisista lehdistä ne ovat peräisin (eli kuinka korkea SJR-arvo lehdellä on). Jos A ja B lehti ovat yhtä suosittuja (esim. molemmilla 100 viittausta, IF sama), saa lehti A korkeamman SJR-arvon, jos sen viittaukset ovat peräisin arvovaltaisemmista lehdistä kuin lehti B:n.
  • Lasketaan 3 vuoden ajalta
  • Lehden sisäiset itseviittaukset vaikuttavat indikaattorin arvoon alentavasti
  • Lasketaan Elsevierin Scopus-tietokannan datan perusteella, saatavilla Scopuksesta tai ilmaiseksi verkosta SCImago Journal & Country Rank-palvelusta
     

 Source Normalized Impact per Paper (SNIP)

  • Mittaa lehden vaikuttavuutta ottaen huomioon eri alojen erityispiirteet ja viittauskäytännöt.
  • Lasketaan 3 vuoden ajalta
  • Lasketaan Elsevierin Scopus-tietokannan datan perusteella, saatavilla Scopuksesta tai ilmaiseksi verkosta CWTS Journal Indicators -sivustolta
     

 SJR ja SNIP vertailussa:

  • SJR sopii etenkin aloille, joilla viitataan nopeasti ja joilla on selkeä ydinlehtien joukko. SNIP taas arvioi lehden vaikuttavuutta paremmin heterogeenisillä aloilla, joilla lehdet eivät ole pääjulkaisukanava
  • Korkeimmat SJR arvot ovat biotieteissä ja terveystieteissä (eli tekee erot lehtien välillä suuremmiksi ja korostaa arvovaltaisimpien lehtien asemaa), korkeimmat SNIP arvot taas tekniikassa ja yhteiskuntatieteissä
  • Pienten ja monitieteellisten lehtien SNIP-arvoihin kannattaa suhtautua pienellä varauksella, sillä arvot voivat vaihdella paljonkin eri vuosina

 

 H-indeksi lehtien arvioinnissa

  • H-indeksi on positiivinen kokonaisluku, joka lasketaan seuraavasti: Lehden h-indeksi on h, jos h kappaletta lehdessä julkaistuista artikkeleista (Np) on jokainen saanut vähintään h viittausta ja loput artikkelit (Np-h) ovat saaneet vähemmän kuin h viittausta.
  • Lehtien arvioinnissa h-indeksi lasketaan yleensä tietyltä ajan jaksolta, esim. yhdeltä vuodelta
  • Indeksi vahvuus on se, että yksittäiset, paljon viittauksia saaneet artikkelit eivät vaikuta indeksiin
  • Vertailukelpoinen vain tietyn alan sisällä
  • Paljon artikkeleja julkaisevilla lehdillä yleensä korkeampi h-indeksi
  • Huom! H-indeksillä arvioidaan usein myös tutkijan kumulatiivista tuloksellisuutta (kts. osio Tutkijan H-indeksit).
  • Saatavilla esim. seuraavista palveluista:

 Eigenfactor Score ja Article Influence Score

  • Eigenfactor metrics koostuu kahdesta mittarista: Eigenfactor score ja Article Influence score (AI)
  • Pyrkii ottamaan huomioon erot eri alojen viittauskäytännöissä sekä painottamaan viittauksia viittaavan​ lehden arvovaltaisuuden perusteella
  • Viittaukset lasketaan viiden vuoden ajanjaksolta, lehden sisäisiä itseviittauksia ei huomioida. Viittaustiedot​ saadaan yleensä Journal Citation Reports-tietokannasta
  • Voidaan laskea myös kirjoille, opinnäytteille yms.
  • Saatavilla Journal Citation Reports-tietokannasta tai ilmaiseksi verkosta osoitteesta Eigenfactorin verkkosivuilta.
  • Eigenfactor score: Jos lehden Eigenfactor arvo on 0.95, tarkoittaa se sitä, että kyseinen lehti saa 0.95 % kaikista JCR:n lehtien viittauksista
  • Article Influence score: Tietyssä lehdessä ilmestyneen artikkelin keskimääräinen vaikuttavuus. Jos lehden AI-arvo on 2.51, ovat lehdessä julkaistut artikkelit n. 2,5-kertaisesti vaikuttavampia kuin keskimääräinen JCR:n artikkeli

Saavutettavuusseloste / Accessibility Statement